Uutisorganisaatiot ja kustantajat ovat vaikean valinnan edessä – heidän on joko tehtävä yhteistyötä tekoäly-yritysten kanssa tai riskeerattava sisältönsä päätyminen tekoäly-yritysten käyttöön muilla tavoilla.
Murdochin perheen monikansallinen massamediayritys News Corp on viimeisin yhtiö, joka on tehnyt sopimuksen OpenAI:n kanssa. Sopimus antaa OpenAI:lle oikeuden näyttää sen uutissisältöä ChatGPT:n vastauksissa käyttäjien esittämiin kysymyksiin.
Sopimus tarkoittaa, että ChatGPT:n ja muiden tekoälytyökalujen, kuten realistisia ja mielikuvituksellisia videoita tekstiohjeiden perusteella tekevän Soran kehittäjät saavat käyttöönsä News Corpin tärkeimpien julkaisujen ajankohtaisia ja arkistoituja sisältöjä.
Mitä journalismisisällön jakaminen tekoäly-yrityksille ja teknologiajäteille voi merkitä uutisten tulevaisuudelle?
OpenAI:n viimeaikainen yhteistyö toisen mediamaailman suuren toimijan kanssa "takaa ehdottomasti sen, että News Corp luo uusia tulovirtoja sisältönsä käytöstä tekoälymallien kouluttamiseen, mutta OpenAI:n maksama summa ei ole korkea suhteessa datan arvoon," kertoo Sydneyn yliopiston digitaalisen viestinnän ja kulttuurin professori Terry Flew TRT Worldille.
"OpenAI:lle ja muille alan toimijoille, kuten Googlelle, tämä kertoo heidän kohtaamastaan ongelmasta hankkia uskottavaa dataa laillisesti ja tarpeesta kypsempään liiketoimintamalliin."
Sopimuksen taloudellisia yksityiskohtia ei ole julkistettu, mutta News Corpin omistaman Wall Street Journalin mukaan sopimus voi ylittää 250 miljoonaa dollaria viiden vuoden aikana. Se myös sisältää sekä rahallisia että tekijänoikeuksellisia korvauksia tekoälyteknologian käytöstä.
News Corp omistaa Yhdysvalloissa myös MarketWatchin ja New York Postin. Australiassa ja Isossa-Britanniassa se omistaa vastaavasti The Daily Telegraphin, news.com.au:n ja The Australianin sekä The Sunin, The Sunday Timesin ja The Timesin.
Viime viikolla julkistettu monivuotinen sopimus tuli tekoäly-yrityksen 29. huhtikuuta Lontoossa toimivan Financial Timesin kanssa tekemän sopimuksen jälkeen sen sisällön lisensoimisesta tekoälyn oppimisen kehittämiseen. Myös muut kustantajat, kuten Politicon emoyhtiö Axel Springer, Associated Press, Espanjan Prisa Media ja Ranskan Le Monde, ovat tehneet vastaavia sopimuksia.
"Tekoäly-yrityksille uutiset ovat kuin puhdasta kultaa," sanoo Jonathan Soma, Columbian yliopiston datajournalismin professori, TRT Worldille. "Ne ovat ihmisten kirjoittamia, ajankohtaisempia kuin chatbotien tietopohjat ja juuri sitä, mitä monet käyttäjät haluavat tietää. Jos uutisorganisaatiot aikovat myydä oikeuksia näin arvokkaaseen sisältöön, niiden tulisi asettaa hinnat erittäin korkeiksi."
Soman mukaan tekoäly ei korvaa journalismia, vaan "se toimii loisena journalismin kyljessä."
"Ilman toimittajia ajankohtaistapahtumabotit eivät voisi kirjoittaa mitään, julkaista mitään tai antaa vastauksia," Soma sanoo.
"Kysymys kuuluu, tuottavatko nämä yhteistyökumppanuudet uutisorganisaatioille sellaisia tuloja, jotka vastaavat alkuperäisen journalismin tuottamiseen tarvittavaa työmäärää. En usko, että News Corp ja muut uutisorganisaatiot ymmärtävät sisältöjensä todellista arvoa, enkä usko, että OpenAI haluaa maksaa sisältöjen todellisen arvon verran."
Useat yritykset, kuten New York Times ja Chicago Tribune, ovat valinneet toisen tien ja haastaneet OpenAI:n ja Microsoftin oikeuteen artikkeleidensa käytöstä tekoälyn kouluttamiseen.
Tekoälytyökalut, kuten ChatGPT, Microsoftin Copilot ja Googlen Gemini, käyttävät laajoja kielimalleja (LLM), jotka analysoivat valtavia määriä verkkotekstiä ennustamaan seuraavan sanan lauseessa, mikä mahdollistaa ihmiskielen ja -kirjoituksen jäljittelemisen.
Marius Dragomir, riippumattoman Media and Journalism Research Center -tutkimuslaitoksen johtaja, korostaa säännösten merkitystä kustantajille, jotka tekevät yhteistyötä tekoäly-yritysten kanssa. Vaikka tällaiset kumppanuudet voivat tuoda kaupallisia etuja, kaikki sisältö ei vastaa korkeita laatu- ja tarkkuusstandardeja.
Dragomirin mukaan on tärkeää ottaa huomioon media-alalla vallitsevat merkittävät erot, jotka voivat johtaa entistä puolueellisempaan uutisointiin, sillä jotkut median markkina-alat ”palvelevat niiden omistajien intressejä”. Joissakin valta on keskittynyt voimakkaasti, kun taas toisia ohjaa propaganda ja disinformaatio, usein hallituksen rahoittamien medioiden kautta, hän lisää.
"News Corpin tapauksessa osa sen medioista tunnetaan tabloidimaisuudestaan, ei aina tarkasta, matalan kynnyksen sisällöstään, joten herää kysymys: onko tämä sisältö hyvin soveltuva esittämään 'oikeita' vastauksia tekoälylle esitettyihin kysymyksiin?" Dragomir huomauttaa.
Columbian yliopiston professori Soman mukaan chatbotit ovat myös alttiita "hallusinoimiselle" ja kannan ottamiselle.
"Tekoälylle on helppoa siteerata artikkelia, mutta antaa täysin virheellinen yhteenveto – kuten nähdään Googlen generatiivisten hakutulosten viimeaikaisesta fiaskosta. Nämä tekoälyyn perustuvat tulokset, joilla ei ole minkäänlaista käsitystä totuudesta, voivat muodostaa kasvualustan väärälle tiedolle," hän sanoo.
Journalismin ja median muuttumisesta tekoälyn myötä kertovan Media CoPilot Substack-uutiskirjeen perustaja Pete Pachal pitää OpenAI:n ja News Corpin yhteistyökumppanuutta "käännekohtana."
Kun The New York Times haastoi OpenAI:n oikeuteen tekijänoikeusrikkomuksista joulukuussa, uutismedian tulevaisuus näytti epäselvältä. Pachal kuitenkin kertoo TRT Worldille, että "sisältösopimukset näyttävät olevan tulevaisuuden normi," viitaten sopimuksiin merkittävien julkaisijoiden, kuten AP:n ja Axel Springerin, ja viimeisimpänä News Corpin kanssa.
"New York Times on löytänyt muutamia pieniä liittolaisia kanteensa tueksi, mutta ei montaa. Tästä huolimatta Timesin hyväksi tehty päätös, vaikka se olisi vain osittainen, voisi muuttaa koko tilanteen."
"Taktisesti nämä sopimukset ovat järkeviä, sillä ne tuovat kustantajille kipeästi kaivattuja tuloja lyhyellä aikavälillä," Pachal sanoo. Pitkällä aikavälillä tämä voi kuitenkin osoittautua virheeksi, sillä tekoäly-yritykset saavat käytännössä omistukseensa "asiakassuhteen tekoälytiivistelmien osalta," hän lisää.
Pachalin mukaan Google on "suuri toimija, joka vaikuttaa tämän kaiken kiireellisyyteen." Hän sanoo, että julkaisut kärsivät liikenteen vähenemisestä, siinä missä teknologiajätin tekoälyn luomia yhteenvetoja hakutulosten kärjessä sisältävä AI Overviews -ominaisuus yleistyy.
"Google ei tule tekemään sisältöön liittyviä sopimuksia," Pachal selittää, "koska Google, oikeutetusti tai ei, näkee AI Overview:n yksinkertaisesti jatkumona vuosikymmeniä tekemälleen verkkojen levittämiselle."
Hän lisää: "Suurin seuraus OpenAI:n kanssa tehdyistä sopimuksista on se, että julkaisut kannustetaan kannattamaan OpenAI:ta kaikissa kiistoissa tekoälyhakujen tulevaisuudesta. Koska jos Google voittaa, kaikki tämä raha häviää nopeasti."
Kun keskivertokäyttäjät tottuvat enemmän suoraan ihmisten kysymyksiin vastaaviin tekoälytyökaluihin, herää huoli siitä, että ihmiset saattavat turvautua entistä enemmän teknologiajättien chatbotteihin tietolähteinään perinteisen journalistien ja mediayritysten tekemän raportoinnin sijaan.
Alfred Hermida, entinen British Columbian yliopiston journalismin, kirjoittamisen ja median laitoksen johtaja, selittää TRT Worldille, että uutissivustot voivat menettää satunnaiset vierailijat, jotka etsivät nopeita uutispäivityksiä, mikä voi johtaa merkittävään liikenteen laskuun.
"Nämä vierailut ovat arvokas tulonlähde julkaisuille, mutta voivat vahingoittaa niitä pitkällä aikavälillä, kun tekoälyjärjestelmät voivat hyödyntää journalismisisältöjä oppimiseensa," Hermida sanoo. Hän lisää, että News Corpin kaltaiset sopimukset ovat tärkeitä OpenAI:lle, koska ne tarjoavat sille sen tarvitsemaa jatkuvaa koulutusmateriaalia.
"Epäselvää on, mitä tapahtuu uutismedialle, jos ja kun ChatGPT:n kaltaiset järjestelmät oppivat tuottamaan riittävän hyviä uutisraportteja."
Yhteistyökumppanuus voisi laajentaa News Corpin yleisöä myös ihmisiin, jotka eivät tyypillisesti käy sen uutissivuilla. Hermidan mukaan on kuitenkin epäselvää, lisääkö tämä sen brändien lukijakuntaa.
"Sosiaalisesta mediasta saadut todisteet viittaavat siihen, ettei se auta kehittämään brändiuskollisuutta, sillä ihmiset pitävät välittäjää, esimerkiksi Facebookia, uutisten lähteenä," Hermida sanoo. Hän näkee uutisorganisaatioiden ja tekoäly-yritysten väliset sopimukset "kaksiteräisenä miekkana."
"Riskinä on, että uutisjulkaisut tulevat riippuvaisiksi tekoäly-yrityksistä, kuten kävi Facebookin kanssa liikenteen ja tulojen osalta."
Näiden tiivistelmien laatu ja yleinen käyttäjäkokemus määrittävät, tuleeko tekoälyn tuottamista uutiskyselyistä ensisijainen tiedonlähde ihmisille.
Erik Borra Amsterdamin yliopiston humanististen ja mediatieteiden tiedekunnasta huomauttaa, että ihmiset saattavat joutua valmistautumaan muutokseen siinä, miten uutissisältöihin päästään käsiksi ja miten niitä kulutetaan.
"Käyttäjät eivät todennäköisesti enää klikkaa julkaisijoiden sivuille. Julkaisijoiden on siis vastaisuudessa vaikeampi seurata, mitkä uutiset ovat suosittuja, eikä niiden viereen enää ole mahdollista sijoittaa mainoksia (yleensä enemmän silmäpareja tarkoittaa enemmän rahaa)," Borra sanoo.
"Se voi myös tarkoittaa yksittäisten tilausten vähenemistä."
