Vuoden 2007 puolivälissä paikallisen asukkaan kaivuu karjan laidunmaana käytetyllä syrjäisellä alueella paljasti yhden islamilaisen maailman suurimmista aarteista – Al Ghazalin kadonneen haudan. Al Ghazali oli monialainen oppinut, jota pidetään yhtenä historian merkittävimmistä muslimioppineista.

Hauta löydettiin historiallisesta Tusin kaupungista, vain 24 kilometrin päässä Iranin toiseksi suurimmasta kaupungista Mashhadista. Tämä löytö päätti vuosikymmeniä kestäneen etsinnän tämän miehen viimeisestä leposijasta, joka haastoi Aristoteleen näkemyksen maailman luomisesta ja sai kunnianimen Hujjat al Islām (islamin todiste).

Kuitenkin 15 vuotta löydön jälkeen hauta odottaa yhä kunnostusta ja restaurointia, samalla kun sääolosuhteet rapauttavat sen perustuksia. Kaikista saavutuksistaan huolimatta Abu Hamid Muhammad Ibn Muhammad Al Ghazalin – joka kuoli 53-vuotiaana vuonna 1111 – hauta odottaa edelleen sille kuuluvaa arvokkuutta ja kunnioitusta.

Hautautunut historia

Haudan löytymisen tarina on kiehtova. Paikallinen asukas, vaikkei hän ollutkaan asiantuntija, tiesi Tusin historiasta, jossa suuri persialainen runoilija Ferdowsi asui ja kirjoitti kuuluisimman teoksensa Shahnamehin.

Kiinnostuneena laidunmaan kummusta, utelias asukas kaivoi sen huipulta ja löysi merkkejä vanhoista rakenteista. Hän ilmoitti löydöstään paikallisille viranomaisille, jotka lähettivät tiimin tutkimaan aluetta.

Tämä tiimi löysi ensimmäisenä Al Ghazalin haudan kupolin perustukset, joka sijaitsee nykyisellä waqf-maalla, jota hallinnoi Iranin suurin säätiö, Astan Quds Razavi.

Vuosisatojen ajan Al Ghazalin haudan tarkka sijainti oli ollut islamilaisten oppineiden ja asiantuntijoiden arvailujen ja kiistojen kohteena. Useat muut haudat olivat aiemmin herättäneet kiinnostusta, mutta ne osoittautuivat myöhemmin vain muistomerkeiksi.

Esimerkiksi yksi tällainen hauta sijaitsee vain muutaman kilometrin päässä löydetystä haudasta, Haruniyya-nimisen madrasan pihalla, jonka uskotaan olevan Abbasidikalifi Harun al Rashidin rakennuttama.

Haudasta löytynyt teologin nimeä kantava kaiverrus ja muut yksityiskohdat ovat nyt kuitenkin laajalti tunnustettu sen aitouden merkiksi. Al Ghazalin lisäksi myös neljän hänen oppilaansa haudat löydettiin läheltä.

Seljuk-tyyli

Kupolin perustukset, jotka alun perin rakennettiin kahdeksankulmaisiksi Seljuk-arkkitehtuuriin tyypillisellä tavalla, antavat käsityksen siitä, millainen tämä paikka oli aikanaan. Paikka ei todennäköisesti selvinnyt mongolien hyökkäyksistä, jotka kulkivat näiden maiden läpi 1200-luvun alkupuoliskolla. Kupolin raunioitunut tila kertoo väkivaltaisista ajoista.

Nykyään hauta näyttää hylätyltä. Lukuun ottamatta muutamia rumia raappauspaikkoja, joilla halkeamia on yritetty peittää, mitään ei ole tehty tämän arkeologisen aarteen kunnostamiseksi.

Tämä laiminlyönti on erityisen yllättävää, sillä Iran tunnetaan pyrkimyksistään säilyttää historiallisesti merkittäviä hautoja.

Iranin Säätiöiden ja Hyväntekeväisyyslaitosten mukaan maassa on nykyään 8 167 imamzadan (kahdentoista imaamin pojan tai pojanpojan) pyhäkköä. Joidenkin lähteiden mukaan monet näistä pyhäköistä ovat tulleet esiin vuoden 1979 Iranin vallankumouksen jälkeen.

Ghazalin hauta ei ole ainoa tässä suhteessa. On sanottava, että persialaisen oppineen Nizam al Mulkin hauta ei myöskään ole hyvässä kunnossa, vaikka se on paremmassa tilassa kuin Ghazalin. Kuten tiedetään, näillä kahdella nimellä, jotka ovat samalta alueelta, on poikkeuksellinen asema islamilaisen sivilisaation historiassa.

Nizam al Mulkin vaikutus islamilaiseen valtiolliseen filosofiaan ja Ghazalin vaikutus ajatteluun ovat kiistattomia.

Vuosisatoja sitten Al Ghazali sanoi syvällisesti: ”Rakas ystävä, sydämesi on kiillotettu peili. Sinun täytyy pyyhkiä pois sen päälle kertynyt pölyn verho, sillä sen on määrä heijastaa jumalallisten salaisuuksien valoa.”

Kun hänen hautansa pöly ja hämähäkinseitit lopulta poistetaan, se saattaa heijastaa Al Ghazalin elämää ja työtä maailmalle, joka tarvitsee hänen opetuksiaan enemmän kuin koskaan.