Suurten teknologiayritysten valtava sähkönkulutus vaatii energiaratkaisuja, jotka voivat tarjota jatkuvaa energiaa vaarantamatta kestävyyttä.
Teknologiayritykset kääntyvät yhä enemmän ydinvoiman puoleen potentiaalisena ratkaisuna nouseviin energiatarpeisiin vastaamisen kisassa.

Amazonin ja Microsoftin jälkeen myös Google tutkii nyt ydinenergian käyttöä kattamaan tekoälyteknologioita ja muita datapohjaisia palveluita tukevien suurten datakeskustensa tarpeet.

 
"Google etsii energianlähteitä, jotka eivät ainoastaan täytä sen korkeita energiatarpeita, vaan myös auttavat saavuttamaan tavoitteen tuottaa nettonollapäästöjä," Googlen toimitusjohtaja Sundar Pichai sanoi torstaina.

Pichai korosti hiljattain, että tekoälyinvestoinnit ovat merkittävästi lisänneet yhtiön energiatarpeiden mittakaavaa.
OpenAI:n toimitusjohtaja Sam Altman selitti ongelmaa aiemmin tänä vuonna ja varoitti, että tekoälyn energiankulutus voisi johtaa energiakriisiin.
Hän totesi, että ilman uusia energialähteitä maailman sähköverkkoja saattaa pian odottaa energiakriisi.

Tämä huoli on saanut Googlen ja muut yritykset tutkimaan ydinvoimaa vaihtoehtona, joka voi tarjota jatkuvaa ja suuren mittaluokan energiaa.

'Nettonollapäästöt'

Heinäkuussa Google asetti kunnianhimoisen tavoitteen saavuttaa nettonollapäästöt arvoketjussaan ja kaikessa toiminnassaan vuoteen 2030 mennessä.
"Vuodesta 2023 lähtien emme enää ylläpidä operatiivista hiilineutraaliutta," yhtiö totesi viimeisimmässä raportissaan.

Silti kaikki Googlen planeettaa lämmittävät päästöt olivat vuonna 2023 48 prosenttia korkeammat kuin vuonna 2019, mikä kertoo sen kokonaisenergiankulutuksen kaksinkertaistuneen tänä aikana.
"Se oli erittäin kunnianhimoinen tavoite," Pichai kertoi haastattelussa Nikkeille päästöttömyystavoitteesta, "ja työskentelemme yhä erittäin kunnianhimoisesti sen eteen. Tekoälyinvestointien kehityskaari on tietenkin lisännyt tarvittavan työn mittakaavaa."

Siirtymä ydinvoimaan

Googlen kiinnostus ydinenergiaan ei pääty sen kestävyystavoitteisiin.
Yhtiö on tutkinut erilaisia puhtaita energiaratkaisuja vuosien ajan, mukaan lukien tuuli- ja aurinkoenergiaa.

Tekoälyteknologian laajentuessa perinteiset uusiutuvat energialähteet eivät kuitenkaan ehkä yksin riitä.

Googlen toimitusjohtaja sanoi, että yhtiö on tunnistanut pienet modulaariset ydinreaktorit (SMR) lupaavaksi vaihtoehdoksi.
"Tutkimme nyt lisää investointeja, olipa kyseessä aurinkoenergia tai teknologiat, kuten pienet modulaariset ydinreaktorit."
"Näen rahavirtojen ohjautuvan SMR:ään ydinenergian kehittämiseksi," hän totesi.

SMR:t ovat perinteisiä ydinvoimaloita pienempiä ja joustavampia, mikä tekee niistä sopivia tietyille energiaintensiivisille paikoille, kuten datakeskuksille.
"Kun tarkastelen pääomaa ja innovaatioita [uuden energian] alalla, olen optimistinen keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä," Pichai sanoi Carnegie Mellonin yliopistolla syyskuussa.

"Ensimmäistä kertaa historiassamme meillä on tämä yksi taustalla oleva teknologia," Pichai selitti, viitaten siihen, kuinka generatiivisen tekoälyn vaikutus on muovannut Googlen energiastrategiaa.
Hän huomautti, että nämä edistysaskeleet vaativat yhtiöltä suurempia investointeja energianlähteisiin, jotka voivat vastata korkeaan kysyntään.

Google ei ole silti ainoa yritys, joka tavoittelee nollapäästöjä.
Amazon ja Microsoft ovat molemmat solmineet merkittäviä sopimuksia ydinlaitosten kanssa saadakseen toimintaansa tarvittavaa energiaa.

Tänä vuonna Amazon teki 650 miljoonan dollarin sopimuksen Susquehannan ydinvoimalan kanssa, kun taas Microsoft allekirjoitti 20 vuoden sopimuksen Three Mile Islandin ydinvoimalan kanssa Pennsylvaniassa.
Vaikka Microsoft aikoo yhä olla hiilinegatiivinen vuoteen 2030 mennessä, sen tekoälytoiminnasta johtuvat päästöt ovat nousseet 30 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna.

Tulevaisuuden näkymät

Vaikka Pichai ei ole vielä täsmentänyt, milloin ja missä Google alkaa käyttää ydinenergiaa, yhtiön kiinnostus tähän energialähteeseen paljastaa laajemman muutoksen teknologiasektorilla.

Energian tarve tekoälyn alalla on saavuttanut ennennäkemättömän tason, sillä nämä järjestelmät kuluttavat valtavasti energiaa toimiakseen tehokkaasti.
Nykyinen riippuvuus perinteisistä uusiutuvista energialähteistä, kuten tuuli- ja aurinkoenergiasta, ei välttämättä pysty vastaamaan näihin kasvaviin tarpeisiin.
Vakaata ja laajamittaista sähköntuotantoa tarjoamaan pystyvästä ydinvoimateknologiasta saattaa muodostua yhä kannattavampi vaihtoehto teknologiayrityksille, jotka kohtaavat samankaltaisia haasteita.