Indonesian suunnitelma laajentaa teollisuuden käyttöön tarkoitettuja "suljettuja" hiilivoimaloita uhkaa heikentää maan lupausta vähentää hiilidioksidipäästöjä vuoteen 2030 mennessä ja sulkea kaikki hiilivoimalat vuosikymmen myöhemmin, raportti kertoo.

Marraskuussa julkaistu Indonesian uusi kansallinen sähköntoimitussuunnitelma ennustaa uusiutuvan energian kasvua, mutta myös hiilivoiman merkittävää lisääntymistä vuoden 2030 jälkeen, kertoi Lontoossa sijaitseva energiakysymyksiin keskittyvä ajatushautomo Ember torstaina.

Uusi suunnitelma herättää "huolta siitä, että Indonesian viimeisin sähköntoimitussuunnitelma voi merkittävästi lisätä hiilivoiman tuotantoa", Ember totesi.

Hiilestä riippuvainen Indonesia, Kaakkois-Aasian suurin talous, on yksi maailman suurimmista päästöjen tuottajista, mutta presidentti Prabowo Subianto sitoutui viime vuonna luopumaan hiilestä vain 15 vuodessa ja saavuttamaan nettonollapäästöt vuosisadan puoliväliin mennessä.

Jakarta ilmoitti aiemmin, että uusiutuvan energian osuus maan sähköntuotannosta olisi 44 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Uusi suunnitelma sisältää kuitenkin Emberin mukaan 26,8 gigawattia uutta hiilikapasiteettia seuraavan seitsemän vuoden aikana, josta yli 20 GW tulee niin sanotusta suljetusta hiililaajennuksesta, joka tuottaa energiaa teollisuudelle eikä sähköverkkoon.

Indonesia käyttää tällä hetkellä Emberin mukaan 49,7 GW hiilivoimaloita, ja hallituksen mukaan maassa oli joulukuussa toiminnassa 253 hiilivoimalaa.

Kymmeniä uusia hiilivoimaloita, niiden joukossa suljetut hiilivoimalat, on kuitenkin edelleen rakenteilla.

Valtion sähköyhtiö Perusahaan Listrik Negara ei vastannut kommenttipyyntöön.

Energia- ja puhtaan ilman tutkimuskeskus (CREA) varoitti, että suuri osa suljetun hiilen kasvusta keskittyy Sulawesin ja Pohjois-Molukkien saarille.

“Paikalliset joutuvat kantamaan suurimman terveys- ja taloudellisen taakan saastealtistuksesta”, sanoi CREA:n analyytikko Katherine Hasan.

Indonesia varmisti vuonna 2022 20 miljardin dollarin oikeudenmukaisen energiasiirtymän kumppanuuden kehittyneiden maiden kanssa, jonka oli tarkoitus nopeuttaa maan siirtymistä puhtaaseen energiaan, mutta suuri osa tästä rahasta ei ole vielä materialisoitunut.

Tässä kuussa ympäristöministeriö kiirehti jälleen vakuuttamaan Jakartan tukea historialliselle Pariisin ilmastosopimukselle sen jälkeen, kun maan ilmastolähettiläs vihjasi sopimuksen olevan merkityksetön Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin vetäydyttyä siitä uudelleen.

Raportin mukaan Indonesian on tehtävä paljon enemmän saavuttaakseen Pariisin sopimuksen tavoitteet vuoteen 2050 mennessä.